Muutama kuukausi takaperin tuskailin, että miten ihmessä saisin omat kynteni kasvamaan pitemmiksi. Työni on semmoista, että kynnet katkeilee todella helposti. Tykkäisin kuitenkin, että omat kynteni olisivat suht pitkät. Mieleeni pälkähtivät sitten geelikynnet. Ensiksi ajattelin uv-lakkaa, mutta pohdin mahtaako se olla tarpeeksi kestävää. Mulla oli joskus muutaman kuukauden ajan geelit tipeillä. Ne ei ollut yhtään mun juttu. Innostuinkin geeleistä ILMAN tippejä. Siitä se ajatus sitten lähti. Päädyin tilaamaan tarvikkeet geelikynsien tekoon.
Tässä eka harjoittelukynsi. Testasin pysyvyyttä. Muihin kynsiin en tehnyt mitään. Kolme viikkoa ekan harjoittelukynteni jälkeen tein ekat kynnet itselleni. Näistä ei tullut kuvaa, mutta....
... ne olivat jotakuinkin tämän näköiset, mutta turkoosit. Ja ylläolevassa kuvassa siis toiset tekemäni kynnet. Kynteni ovat kasvaneet jo mukavasti, lähtötilanne kun oli täysin lyhyet kynnet :)
Geelikynsien poisto on yhtä tuskaa. Vaikka onkin sähköviila. Siinä kestää silti kauan... ja voi sitä pölyn määrää! En taaskaan odota kovinkaan innolla, kun nämä kynnet on menneet niin pahaan kuntoon, että on pakko tehdä uudet.
On näissä pelkissä geeleissäkin huonot puolensa, en saa nimittäin kovinkaan helposti gräbättyä esim kolikoita pöydältä tai avattua puhelimen takakuorta, kun kynnet ovat paksummat kuin se kolo, josta takakuoren saa irti :D
PS. Kuvassa Escadan paras tuoksu koskaan <3
Palataanpa sitten vielä asiaan, jonka vuoksi joskus tämän blogin perustinkin...
Tässä uusimmat muovailuni massan saralta - möröt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti